Sain paljon palautetta tarinasta, kiitos siitä. :) ♥ Aion kyllä kirjoittaa jotain jännitystä, ettei tarina olisi ihan tylsä. Olisi kiva jos voisitte vähän tarkentaa millaista jännitystä kaipaatte. Mutta näin alkuvaiheessa mielestäni on parempi esitellä hahmot ja miljöö ennen kuin varsinainen juoni pääsee vauhtiin.

Tunnin jälkeen tytöt istuivat aulassa, ikkunalaudalla, jossa oli monta oppilasta elämöimässä ja meluamassa. Judsku istui ikkunalaudalla nojaten koukistettuihin polviinsa edessään ja Lumilintu nojasi ikkunaan takanaan, jalat paikallaan ja katseli kun rinnakkaisluokkalaiset pojat nahistelivat keskenään lähellä tyttöjä ja hymähteli itsekseen.
”Mitä sä noita katot?” Judsku virnisti ja tuuppasi Lumilintua. Lumilintu hätkähti unelmistaan karkotettuna ja vastasi hiljaa: ”No ku… äh… ei mitään.”
Judsku virnisti laajemmin ja kuiskasi hiljaa: ”Joku taitaa olla ihastunut Jesperiin…”
Tyttö kiusoitteli hetken aikaa Lumilintua ja ulisi vielä perään. Lumilintu painoi päänsä ja mutisi: ”Lopetaa…”
Samassa kuului korkokenkien kopsetta ja Jenny-Blair käveli tyttöjen luokse kintereillään tyttö nimeltään Cecilia, joka hymyili tytöille ja katsoi sitten muualle. Jenny-Blair katsoi Judskua arvostelevasti ja naksautti kieltään. Sitten hän käänsi katseensa Lumilintuun. ”Hei, siit ryhmätyöst… sopiiks et mä ja Cecilia vaa tehää se kahestaa ku me haluttais tehä se sellasest mistä me ollaa kiinnostuneit? Eli muodist, ja ku sä et oo mitenkää muodikas…”, Jenny-Blair töksäytti, katsoi Lumilintua päästä varpaisiin ja tuhahti. Cecilia hänen takanaan katsoi Lumilintua anteeksipyytävästi ja mumisi: ”Nii…”
”Hei, ei toi oo reiluu!” Judsku sanoi ja katsoi Jenny-Blairia vihaisesti.
”Ähh… okei, tehkää se vaan kahdestaa… on mul muutaki tekemistä.” Lumilintu sanoi ja hymähti Jenny-Blairille.