tarina jatkuu! Ja Angry Birds-paitoja on myynnissä sviitissäni. :)

Seuraava torstaipäivä oli kylmä. Säätiedotuksissa luvattiin iltapäiväksi lumimyrskyä.
Innuli-niminen tyttö istui lasitetussa käytävässä ja katseli ulos. Hänellä oli lyhyet mustat hiukset ja ylikasvanut otsatukka, jonka hän oli laittanut sievästi kehystämään kasvojaan. Hänen kännykkänsä piippasi, kun hänen paras kaverinsa Summer lähetti tekstarin jossa luki: ”Myöhästyn pari minaa, bussi ehti mennä jo.” Innuli laittoi kännykkänsä takkinsa taskuun ja huokaisi.
Väen joukosta hyppeli Judsku Innulin viereen ja hymyili. Innuli ei ollut kuullut Judskun tempauksesta, eikä häntä kiinnostanut. Hän oli mielellään Judskun kanssa, joka oli riitaantunut parhaiden kavereidensa kanssa.
”Moi, mite menee?” Innuli kysyi.
”Iha ookoo”, Judsku valehteli ja jatkoi hymyillen, ”Onks kivaa ku on koht joulu?”
”Joo, meen joulun Lappii mummolaan, en voi oottaa!” Innuli sanoi ja hymyili hänkin. Samassa kellot soivat.
”Täytyy mennä”, Judsku sanoi pirteästi. Hän lähti heilauttaen kättään ja loikki yläkertaan.
Ylhäällä Judsku kohtasi Janjuskan ja Lumilinnun. Hän vilkaisi heitä pikaisesti ja sujahti heidän ohitseen.
Aika mateli tunnilla. Lumilintu oli tyypillisesti uppoutuneena unelmiinsa ja Janjuskakin poikkeuksellisesti vaisu, tosin Judsku ei tiennyt mistä se johtui. Eikä se häntä kiinnostanutkaan, sillä Jenny-Blair irvisteli hänelle koko tunnin. Jennyllä oli hento mustelma siinä, mihin Judsku oli läpsäissyt.
Kun tunti loppui, Janjuska ja Lumilintu olivat ensimmäisiä jotka lähtivät luokasta, Janjuska tapaisi Roopen ja Lumilintu menisi liikkatunnille. Judsku oli viimeinen joka lähti luokasta ja törmäsi joukkoon: Jenny-Blair, Cecilia ja pari muuta tyttöä kuten Summer ja skeittarityttö Minttu.
”Ite kouluhakkaaja!” Jenny huudahti.